Tuote 611 Suruadressi Sinivalkoinen

Haluan, että Anki valitsee adressiin lauseen

A – ilman muistolausetta

B – Enkeli hiljaa vierellä kulki, tarttui käteen, silmät sulki. Syliinsä kietoi siivillään, kuiskasi hiljaa – lähdetään

C – Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi.

D – On hiljainen taivaanranta, eikä lintujen laulu soi. Ei kuoleman tarkoitusta aina ymmärtää voi.

E – Pois aurinko painui, lankesi ilta, jäi taivaan rannalle säihkyvä silta, mut kaukaa korven tummuvan yöstä soi laulu ihmisen työstä. -Eino Leino-

F – Kaunis on kuunnella kutsua Luojan, nukkua pois kun jo uupunut on.

G – Soi tuulessa sävel hiljainen, on matka päättynyt, on aika jäähyväisten.

H – Ikikirkkaus polkusi valaisee, kun on saapunut matkan pää. Mikä kauneinta oli, se muistoksi jää.

I – Olet saapunut rannalle rauhan maan. Muistoissa – vaikka nyt poissa, tulet kanssamme kulkemaan.

J – Jonain päivänä tuuli vie pilvet, aurinko tulee esiin. Jonain päivänä suru on helpompi kantaa.

K – Soi enkelten laulu hiljainen, on päättynyt matka maallinen, on aika jäähyväisten.

L – Täällä pohjantähden alla on nyt kotomaamme, mutta tähtein tuolla puolen toisen kodon saamme.

M – Surun kyynelten läpi loistavat onnellisten päivien muistot.

N – Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän. Ps.34:19

O – On hiljaisuus ja suru sanaton, mutt’ tiedämme sun hyvä olla on.

P – Herra kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään. Virsi 517:4

Q – Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Ps.91:4

R – Jeesus sanoi: “Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Joh.11:25

S – Herra on antanut meille elämän, hänen kädessään on myös lähtömme hetki.

T – Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin.

U – Takana elämän tuulet, eessä rauha – iäisyys.

V – Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät, kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.

W – Uusi aamu sarastaa, päivä kirkas hohtaa. Jokainen näin vuorollaan, tien päässä Luojan kohtaa.

X – Tämä maa, jonka näemme, ei ole kaikki. On toinen maa, jossa meille kuiskataan; tervetuloa kotiin.

Y – Vaikka tiemme erkani päällä maan, jäi minulle muistojen silta. Sillä sillalla kanssasi olla saan, joka ainoa päivä ja ilta.

Z – On lempeä levon maa, unen kaarisilta sinne johdattaa.

Ä – Sinun kädessäsi ovat elämäni päivät. -Ps.31:16

Ö – oma lause